FAILURE!

Tää viikko on ollut aivan kamala, näin kiirettä töissä ei ole ollut pitkään aikaan. Syömään en ole ehtinyt kunnolla minään päivänä ja tänään syömättömyys kostautui aivan järkyttävällä nälällä ja sillä, että söin Hesen ruisfilehampurilaisen.. tiedän että ei olisi pitänyt mutta hermo ei enää kestänyt syömättömyyttä ja oli pakko saada jotain nopeasti. selityksiähän nämä kaikki on, mulla on aivan järkyttävän huono omatunto, mutta syöty mikä syöty.

(Tältä näytin sen hampparin jälkeen :D:D)


Tämän päivän kalorit paukkuu siis loistavasti yli.. Ensi viikon aion pitää tiukkaa nutris-diettiä kerta itsehillintäni ei ilmeisesti stressiä vielä kestä. Kuka muu kuin hoitohenkilökunta tekee työtään äärettömän stressin alla ja on tiiviisti 8-10 tuntia työnsä ääressä ilman, että välttämättä ehtii pitää yhtään taukoa?? jos on muita niin saa ilmottautua.. ja sitten sanotaan, että ollaan ahneita ja huonoja ihmisiä kun halutaan lisää palkkaa.. No se siitä avautumisesta. Saisin tosta palkka-asiasta niin paljon tulemaan mutten viitti avautua enempää :):)

Omistan siis pienen kääpiösnautserin, pentuikäisen vielä ja käytiin Dellan kanssa tänään ekaa kertaa pentukerhossa. Voi että oli ihanaa nähdä muitakin pentukoiria ja Della kyllä nautti koko sydämestä, ihan niin kuin minäkin. Vaihdettiin parin koiranomistajan kanssa puhelinnumeroitakin, jotta voidaan jatkaa koiratreffejä sittenkin kun pentukerho on ohi. Ihana miten joku yhteinen asia, kuten koirat voi yhdistää ihmisiä. Ihan niin ku tää laihduttaminen yhdistää ihmisiä. Oon huomannu, että monet ihmiset alottaa laihduttamisen näin vuoden vaihteessa, ainakin moni mun tuttavista on laihiksella ja on kiva jakaa kokemuksia ja tukea toista jos toisella meinaa palaa hermo ja toinen meinaa ihan vaipua epätoivoon kun kilot ei tipu. Itse kaipaan nyt sparrausta ja tukea toisilta, ennen kuin repsahdan pahasti.

Nyt lähden lenkille ja sitten nukkumaan, jotta jaksan huomenna palata takaisin töihin.